Mitä konkreettista hyötyä virtuaalisesta verkostoitumisesta on liiketoiminnalle?

Tämä kysymys tulee esiin uudestaan ja uudestaan kaikissa sosiaalisen median seminaareissa, joissa olen ollut esiintymässä. Vastaus riippuu paljon soveltamisalueesta. Joillakin alueilla hyödyt on helpommin osoitettavissa numeroina kuin toisilla. Olen aikaisemmin jo kertonut blogissani entisen työnantajani, Accenturen muutosmatkasta, virtuaalisesta verkostoitumisesta ja sosiaalisen median käytöstä. Koetan tässä poimia vielä tarkemmin muutamia konkreettisia tilanteita ja esimerkkejä, jolloin sosiaalinen media oli aivan keskeisessä asemassa bisnesurallani Accenturen johtajana Suomessa ja Pohjoismaissa.

Sosiaalista mediaa käytettiin erityisesti seuraaviin tarkoituksiin: uusien palvelutuotteiden luomiseen verkossa, myyjien verkostoitumiseen ja yhteiseen tarjoustyöskentelyyn, koulutukseen ja oppimisen nopeuttamiseen uusilla osaamisalueilla sekä asiantuntijoiden yhteistyöhön projektien toimituksissa asiakkaille.

ESIMERKKI 1 KOMPETENSSIPOHJAISEN ORGANISAATION JA OSAAMISYHTEISÖJEN MUODOSTAMINEN

Aloittaessani Accenturen (Andersen Consulting) toimitusjohtajana 1994 yhtiö ei ollut pystynyt kasvamaan parin edellisen vuoden aikana ja koetimme miettiä uusia kasvun lähteitä. Visiotyön johtopäätöksenä päätimme laajentaa osaamistamme ohjelmistojen kehittämisestä prosessien uudistamiseen ja organisaatioiden muutoshallintaan.

Samaan aikaan myös Accenturen globaali organisaatiomalli muutettiin kompetenssipohjaiseksi (strategia, prosessit, teknologiat, muutoshallinta). Meillä oli vähän paikallista osaamista uusissa kompetensseissa. Sen vuoksi verkostoituminen Lotus Notes pohjaisen yhteisöllisen sovellusympäristön kautta yhtiön kansainvälisten osaajien kanssa oli tarpeen. Opiskelimme uusia osaamisalueita verkon kautta ja rakensimme niihin liittyviä asiakastarjouksia yhdessä kansainvälisten osaajien avustuksella.

Liityimme Suomesta useaan kansainväliseen osaamisyhteisöön ja keräsimme osaamiskirjastoista esimerkkejä ja Powerpoint esityksiä. Kävimme nettikeskusteluja asiantuntijoiden kanssa ja he lupautuivat auttamaan myynticaseissa. Muutamat asiantuntijat tulivat myös Suomeen auttamaan konkreettisessa myyntityössä ja projekteissa.

Tämän osaamisyhteistyön avulla Accenture kasvoi 50:stä hengestä lähes 200 hengen organisaatioksi kahden vuoden aikana. Edellämainitussa luvussa oli myös parikymmentä ulkomaalaista asiantuntijaa, jotka verkkoyhteistyön kautta alkoivat tehdä töitä suomalaisille asiakkaille. Kasvu jatkui vuoteen 1998 tasaisesti. Silloin meitä oli jo yli 300 henkeä Suomessa.

ESIMERKKI 2 - MUUTOS INTERNETKONSULTIKSI

Kasvu hyytyi vuoden 1998 loppupuolella, koska asiakkaiden investoinnit alkoivat keskittyä internet sovelluksiin. Sillä alueella meillä ei ollut merkittävää osaamista globaalisti eikä myöskään Suomessa. Olimme putoamassa pois konsultti- ja kehitysyhtiöiden eturintamasta. Satama Interactive ja monet muut uudet pelurit alkoivat nopeasti vallata markkinoita. IBM vyöryi voimakkaasti suurten asiakkaiden internet sovellusten toimittajaksi. Nokia ei edes pyytänyt meiltä tarjousta "e-business" kehittämisohjelmaansa.

Alkoi Accenturen historian suurimpia osaamistransformaatioita. Kaikki osaamiskirjastoissa olevat kehitysmenetelmät ja ohjeistot piti muuttaa internet sovellusten kehittämiseen sopiviksi. Perinteisistä vesiputousmenetelmistä piti siirtyä nopeatempoisiin ja joustaviin menetelmiin. Koko maailmanlaajuinen organisaatio piti kouluttaa uudelleen. Ei ollut aikaa mennä kursseille vaan lähes kaikki koulutus toteutetiin nettipohjaisten videoiden ja "e-learning" portaalien kautta. Osaamisportaaleihin luotiin asiantuntijaryhmiä, jotka netin kautta vastasivat kysymyksiin, osallistuivat projektien sunnitteluun ja laadunvarmistukseen. Satoja keskusteluryhmiä luotiin Lotus Notesin päälle rakennetussa Knowledge Exchange ympäristössä, jossa 40.000 ihmistä ympäri maailmaa teki kysymyksiä, ideoi, kehitti uusia parhaiden käytäntöjen malleja ja jakoi kokemuksia. Suomen organisaatio oli aktiivisesti muutoksessa mukana.

Kuuden kuukauden maailmanlaajuisen osaamistransformaation jälkeen olimme uudestisyntyneitä. Kaikki konsultit oli koulutettu uusiin menetelmiin. Osaamiskirjastomme ja keskusteluryhmät olivat täynnä ajatuksia internetin mahdollisuuksia. Parhaita käytäntöjä syntyi kaikille liiketoiminnan alueilla. Aloimme viedä globaalia ilosanomaa suomalaisille asiakkaille. Pääsimme Nokian tärkeimpiin e-business hankkeisiin mukaan yli 100 hengen voimin. Perustimme Suomeen mobiili-internet osaamiskeskuksen, joka alkoi palvella myös kansainvälisiä asiakkaita. Vuosituhannen loppuun mennessä Accenturesta tuli maailman suurin internet konsultointiyhtiö. Olimme mukana perustamassa ja kehittämässä toista sataa internet start-up yritystä kuten eBay ja monet muut.

Kahdessa vuodessa kasvoimme taas orgaanisesti 350:stä hengestä lähes 600 hengen organisaatioksi. Siinä oli mukana toista sataa ulkomaalaista asiantuntijaa, jotka tekivät töitä suomalaisille asiakkaille.

ESIMERKKI 3 - UUDISTUMINEN GLOBAALIKSI OFFSHORE KUMPPANIKSI

Vuonna 2002 aloitin Accenturen Pohjoismaiden johtajana. Internet kupla puhkesi ja lähes kaikki asiakkaat laittoivat kehittämis- ja konsultointiprojektit jäihin. Jouduimme irtisanomaan satoja ihmisiä pohjoismaissa vuonna 2003. IBM ja Tieto ottivat markkinoita ulkoistamissopimuksilla. Meillä ei ollut ulkoistamisprojektien myynnin eikä niiden toimittamisen osaamista. Eikä meitä noteerattu Pohjoismaissa Gartnerin tai IDC:n millään ulkoistamistoimittajalistoilla. Markkinat olivat kadonneet altamme.

Meillä oli iso tiimi kokeneita SAP osaajia Ruotsissa ja Suomessa, joita emme halunneet irtisanoa, vaikka kysyntä väheni 2002 jälkeen. Aloitimme sosiaalisen median kautta sisäisen markkinoinnin kyseisten henkilöiden osalta. Terävöitimme heidän kompetenssiprofiilinsa kuvauksia globaalissa, verkkopohjaisessa "osaamisten markkinapaikassa". Olimme proaktiivisesti yhteydessä suoraan moniin SAP alueen projektipäällikköihin ja asiakasvastaaviin muissa Euroopan maissa. Onnistuimme sijoittamaan ison määrän huippuosaajiamme kansainvälisiin hankkeisiin osaamisverkostojen keskusteluryhmien ja suorien kontaktien kautta.

Knowledge Exchange järjestelmän avulla koetimme oppia nopeasti ulkoistamisprojektien myyntiä. Loimme yhteyksiä henkilöihin, jotka olivat USA:ssa ja Euroopassa onnistuneet myymään ulkoistamisprojekteja. Aloimme tuomaan näitä henkilöitä Suomeen tapaamaan asiakkaita. Pystytimme Pohjoismaissa virtuaalisen Big Deals Task Force:n. Ryhmä kokeneita konsultteja avasi verkossa siihen liittyvän keskusteluryhmän, joka piti säännöllisiä virtuaalikokouksia myyntipipeline:n ympärillä ja vaihtoi ideoita ja esimerkkejä siitä, miten tarjoukset käännetään voitoiksi. 50-100 miljoonan euron projektin myynti tuntui monista meistä alkuun uskomattomalta. Onneksi jotkut olivat sen aikaisemmin tehneet ja osasivat selittää sitten meille kokemattomimmille miten se tapahtuu.

Globaalisti avasimme offshore kehittämiskeskuksen Intiaan. Pohjoismaat avasivat keskuksen myös Riikaan. Kehitimme verkon yli tapahtuvaan ohjelmistokehitykseen uudet menetelmät Knowledge Exchange järjestelmän kehittämisryhmissä. Otimme uudet työvälineet käyttöön maailmanlaajuiseti muutamissa viikoissa Knowledge Exchange ympäristön avulla. Pystyimme myymään offshore ulkoistamisprojekteja 50% halvemmalla kuin aikaisemmin. Verkkotyökaluista tuli entistä enemmän koko liiketoimintamallimme tärkein mahdollistaja. Lotus Notes vaihtui jossain vaiheessa Microsoft Sharepoint:iin. Osaamistietokannat konvertoitiin muutamassa kuukaudessa uuteen ympäristöön.

Myyntimme kasvoi Pohjoismaissa 340 miljoonasta dollarista (2003) 740 miljoonaan dollariin (2004). Suomalaisia asiakkaita palveli vuonna 2004 jo 700 suomalaista henkilöä ja 300 ulkomaalaista osaamiskeskuksissa. Vuonna 2007 Accenturen Suomen organisaation palveluksessa oli 1000 suomalaista ja 600 ulkomaista osaajaa teki suomalaisille asiakkaille töitä verkon kautta kansainvälisistä osaamiskeskuksista.

Tuottavuusmittarimme Suomessa ja Pohjoismaissa (laskutettavuusaste) parantuivat merkittävästi vuodesta 2003 (72%) - vuoteen 2006 (86%). Samaan aikaan henkilökuntamme määrä kasvoi 2400:sta 4000:een henkeen Pohjoismaissa. Kannattavuutemme parani kymmeniä prosentteja. Tehokas yhteistyö verkossa sekä osaamisen ja resurssien jakaminen, saivat aikaan lisää markkinaosuuksien ja liikevaihdon kasvua, kannattavuutta ja toiminnan tehostumista.

ESIMERKKI 3 - GREAT PLACE TO WORK

Vuosina 2005-2006 käynnistimme Pohjoismaissa Great Place to Work-ohjelman. Sen tarkoituksena oli edistää kommunikaatiota ja yhteistyötä Accenturen Pohjoismaiden johdon ja muun organisaation välillä. Loimme Knowledge Exchange ympäristön kautta useita keskusteluryhmiä, pidimme nettikokouksia, aloitimme virtuaalisen aloitetoiminnan, käynnistimme "nuorten, tulevaisuuden johtajien pohjoismaisen johtoryhmän" ja kokosimme yhteen koko organisaation ideat ja voimavarat toimintamme kehittämiseksi.

Suomen Accenture on valittu neljä kertaa voittajaksi Great Place to Work instituutin tutkimuksessa isojen organisaatioiden sarjassa. Ruotsin Accenture on valittu voittajaksi Ruotsin vastaavassa kisassa.

ONKO SOSIAALISESTA MEDIASTA BISNESHYÖTYÄ ?

Oma vastaukseni on kyllä. Se on auttanut minua urallani moneen kertaan silloin kun johtamani organisaation menestys on ollut riippuvainen nopeasta osaamisen jakamisesta ja yhteisten voimavarojen tehokkaasta hyödyntämisestä. En puhunut koskaan sosiaalisesta mediasta vaan verkon kautta tapahtuvasta yhteistyöstä ja osaamisen jakamisesta. Ei siinä ollut sen kummenpaa hypetystä, mutta tulosta syntyi kaikilla tärkeillä mittareilla (markkinaosuuden ja liikevaihdon kasvu, kannattavuus, asiakastyytyväisyys, henkilöstön tyytyväisyys jne...).

Suomen ICT osaamisverkostojen rakentaminen

Olen Sitran neuvonantajana mukana suunnittelemassa Suomen kuntasektorin ICT alueen osaamisverkostojen muodostamista. Visio uudesta tulevaisuudesta täydentyy verkossa.

SUOMEN ICT OSAAMISVERKOSTOJEN MAHDOLLINEN VISIO

Kuntasektorin muutosohjelman lisäksi tässä voisi olla suurempikin mahdollisuus Suomen kannalta. Voisimme synnyttää laajapohjaisen ICT alueen osaamisverkoston. Sen kautta kuntien, valtion ja yksityisen sektorin ICT osaajat pystyisivät ideoimaan ja jakamaan osaamistaan. Tavoitteena voisi olla Suomen kilpailukyvyn kehittäminen ICT:n ja yhteisöllisyyden avulla. Virtuaaliset osaamisverkostot voisivat tehokkaasti käyttää hyväkseen organisaatioiden yksittäisten henkilöiden ja tiimien osaamista, kokemusta ja yhteistyötä. Osaamisesta tehtäisiin läpinäkyvää. Osaamista kerättäisiin, jalostettaisiin ja jaettaisiin teknologiapohjaisten yhteisösovellusten avulla. Organisaatioiden asiakkaat ja palveluhenkilöstö saisivat parasta osaamista ja tukea maantieteellisestä paikasta riippumatta. Asiakkaiden ideat, palaute ja odotukset olisivat läpinäkyviä osaamisverkostoille, jotka pystyisivät niiden pohjalta vastaamaan asiakasodotuksiin ja edelleen kehittämään palvelutuotteitaan. Suomesta tulisi oikeasti tietotekniikan soveltamisen ja yhteisöllisen, verkkopohjaisen yhteistyön mallimaa. Kaikki tämä on mahdollista. monet globaalit yritykset ovat sen jo tehneet. Miksi emme me ?

SUOMEN KUNTIEN ICT OSAAMISVERKOSTOT
http://www.sitra.fi/fi/Ohjelmat/kuntaohjelma/hankkeet/kuntienpalvelukeskus/kuntienpalvelukeskus.htm

Sitran käynnistämän Kuntaohjelman osana on tarkoitus yhdenmukaistaa ja tehostaa kuntien palveluprosesseja ja niitä tukevia prosesseja. Sen lisäksi on tarkoitus siirtyä kuntakohtaisesta palvelumallista enemmän yhteisiin palveluihin, jotka toteutetaan maantieteellisesti hajautettujen  osaamiskeskusten ja osaamisverkostojen kautta.

Perustettava, kuntien omistama, KPK ICT yhtiö (työnimi) tulee koordinoimaan muutosprosessia, jonka yhteydessä Suomeen luodaan osaamiskeskuksia eri toimialojen (sosiaali- ja terveyspalvelut, sivistyspalvelut, asumispalvelut, hallintopalvelut jne.) prosessien ja ICT ratkaisujen kehittämiseen. Keskeisiä osaamisalueita ovat esimerkiksi asianhallintapalvelut, vanhenevien kansalaisten palvelut, yhteisölliset palvelut, muutosjohtamisen palvelut, projektien hallintapalvelut, tietoturvapalvelut, arkkitehtuuripalvelut, tietojohtamisen palvelut, yhteistyökumppanuuksien hallintapalvelut jne.

Osaamiskeskukset perustavat virtuaalisia osaamisyhteisöjä, joihin kuuluu kullakin osaamisalueella toimivia ihmisiä ja asiantuntijoita ympäri Suomea. Osaamisyhteisöt käyttävät tehokkaasti hyväkseen tietotekniikkaa ja yhteisöllisiä ohjelmistoratkaisuja, joiden kautta osaamista kerätään, jalostetaan ja jaetaan kunkin osaamisalueen sisällä.

Yhteistyötä ollaan ulottamassa myös kuntasektorin ulkopuolelle (yksityinen sektori, ICT-toimittajat, valtionhallinto) ja hankkeeseen pyritään ottamaan mukaan alan muita yhteisöjä (Tietotekniikan Liitto, Ohjelmistoyrittäjät ry, Suomen avoimen lähdekoodin keskus COSS jne...)

MITÄ HYÖTYÄ OSAAMISVERKOSTOISTA ON KUNNILLE?

Osaamisverkostojen kautta kunnat saavat parempaa palvelua, kustannustehokkaita ratkaisuja ja parempaa tukea omille palveluilleen. Yhteisten ratkaisujen kehittämiseen voidaan panostaa enemmän kuin mihin yksittäisellä kunnalla olisi varaa. Kunnan paikalliset työntekijät ja asiantuntijat voivat kysyä neuvoa oman alueensa huippuosaajilta verkon kautta tai käyttää hyväkseen osaamisyhteisön tuottamia prosessimalleja, työkaluja ja ohjeita. Kunnan paikallisten osaajien omaa osaamista täydennetään ja kehitetään systemaattisesti osaamisyhteisöjen kautta. Kunnat voivat sopia palvelutasovaatimuksistaan ja projektikohtaisista laatuodotuksista palvelutasosopimusten kautta. Kapeille erikoisosaamisalueille ei tarvitse enää palkata kokopäivätoimisia asiantuntijoita, vaan sen tyyppistä osaamista voidaan hankkia osaamisverkostojen kautta tarvittaessa. Uusien palveluiden yhteinen kehittämismalli ja kehittämisen sekä ylläpidon resurssointi tuo kunnille merkittäviä kustannussäästöjä.

MITÄ HYÖTYÄ OSAAMISVERKOSTOISTA ON KANSALAISILLE?

Kunnan asukkaat saavat osaamisverkoston kautta uusia itsepalvelumahdollisuuksia ja uusia palveluinnovaatioita nopeammin käyttöönsä. Uudet palveluinnovaatiot pilotoidaan joidenkin kuntien kanssa ja levitetään osaamisverkostojen kautta muiden kuntien käyttöön. Kuntien asukkaille luodaan innovaatio- ja palautekanavat uusien palvelutarpeiden ja -sovellusten luomiseksi. Kuntien asukkaiden mahdollisuus vaikuttaa uusien ratkaisujen toteuttamiseen vahvistuu (kuten Sitran palvelusetelihankkeessa). Yhteinen, yhteisöllinen tapa kehittää uusia ratkaisuja mahdollistaa paremmat lopputulokset ja kustannustehokkaat investoinnit kullekin palvelualueelle.

MITÄ HYÖTYÄ OSAAMISVERKOSTOISTA ON OSAAJALLE JA TYÖNTEKIJÄLLE?

Asiantuntijat ja työntekijät voivat kehittää omaa työtään ja osaamistaan tehokkaasti verkostoitumalla osaamisyhteisöjen kautta. He saavat apua oman osaamisyhteisönsä kautta joko verkosta löytyvillä esimerkeillä, ohjeilla, videoilla, työkaluilla tai sitten osaamiskeskusten huippuasiantuntijoilta. Kuntien työntekijät voivat kehittyä oman osaamisyhteisönsä sasiantuntijoiksi ja voivat osallistua uusien ratkaisujen suunnitteluun ja auttaa myös muita osaamisyhteisöjen muita jäseniä heidän ongelmatilanteissaan. Kriittisen massa kautta kullakin osaamisalueella on mahdollisuus panostaa merkittävästi enemmän osaamisalueen koulutuksen ja työkalujen kehittämiseen.

OSAAMISVERKOSTOJEN JOHTAMISMALLI JA KULTTUURI

Osaamisverkostoihin kuuluvat päätoimiset ihmiset ja osaamiskeskusten työntekijät raportoivat suoraan osaamiskeskusten johdolle. Kunnissa ja kuntien yhteisissä palvelukeskuksissa työskentelevät kunkin osaamisalueen ihmiset raportoivat matriisiorganisaatiossa sekä kunnan, että osaamiskeskuksen johdolle. Osaamiskeskuksen tehtävänä on erityisesti vastata näiden ihmisten osaamisen ja työkalujen kehittämisestä ja päivittäisen työn tukemisesta osaamisyhteisöjen ja osaamiskirjastojen parhaiden käytäntöjen ja asiantuntijoiden avulla. Osaamisyhteisöissä on mukana kuntien ulkopuolelta saman alan asiantuntijoita. Yhteistyö osaamisverkostossa perustuu vahvasti osaamisyhteisöjen jäsenten ammatilliseen kiinnostukseen ja haluun olla mukana kehittämässä omaa osaamisaluettaan.

ASIAKASPALVELUVASTAAVA - YHTEISTYÖN ONNISTUMISEN VARMISTAJA

Kuntien ja osaamisverkostojen yhteistyötä edistävät kuntien asiakaspalveluvastaavat. Heidän tehtävänään on ymmärtää kuntien palvelu- ja osaamistarpeet. Asiakasvastaavat luovat ja ylläpitävät kuntien palvelutasosopimusten sisällön ja projektikohtaiset laatuodotukset yhdessä kuntien kanssa. Heidän tehtävänään on tunnistaa ja yhdistää osaamisverkostosta oikeat asiantuntijat yhteistyöhön paikallisten palvelutuotantoihmisten kanssa. Asiakaspalveluvastaavat huolehtivat myös projektien ja kehitysohjelmien laadunvarmistusprosessien ja asiakastyytyväisyyskyselyjen toteuttamisesta.

YHTEISET TYÖMENETELMÄT JA TYÖKALUT

Kullekin osaamisalueelle luodaan yhteiset toimintatavat ja työmenetelmät. Ne sisältävät työkaluja, tarkistuslistoja, ohjeita ja esimerkkejä. Palvelujen suunnitteluun ja toteutukseen tehdään prosessimalleja ja parhaita käytäntöjä. Videoiden, dokumenttien ja esitysten avulla luodaan koulutusmateriaalia ja jaetaan esimerkkejä toteutuneista hankkeista.

OSAAMISKESKUKSEN ROOLI

Jokaisella päätoimialalle syntyy Suomessa maantieteellisesti hajautettuja osaamiskeskuksia, jotka keskittyvät oman osaamisalueensa kehittämiseen. Osaamiskeskusten tehtävänä on luoda oman alueensa kehittämisohjelma ja tukea mukanaolevien kuntien siirtymistä seuraavan sukupolven ratkaisualustojen käyttöön. Toimialojen ohjausryhmät määrittelevät toimialan osaamiskeskustarpeet. Osaamiskeskukset tekevät oman toimenpide/budjettiehdotuksensa KPK-ICT:n johtoryhmälle/hallitukselle.

Osaamiskeskusten palveluksessa on kokopäivätoimisia asiantuntijoita, jotka vastaavat oman alueensa kehittämishankkeiden edistämisestä ja Suomen laajuisten osaamisyhteisöjen luomisesta. Osaamisyhteisöihin liittyy asiantuntijoita ja kuntien työntekijöitä, jotka ovat kiinnostuneita tietyn osaamisalueen kehittämisestä tai jotka vastaavat osaamisalueen ratkaisujen ylläpidosta. Osaamiskeskus vastaa myös oman osaamisalueensa yhteisöllisen verkkoympäristön rakentamisesta (keskusteluryhmät, parhaiden käytäntöjen kirjastot, palaute- ja aloitekanavat, kysymys/vastaus palstat jne.)

OSAAMISYHTEISÖJEN RAKENTAMINEN

Osaamisyhteisöt syntyvät kullekin osaamisalueelle. Osaamisyhteisöjä vetävät päätoimiset asiantuntijat ja niihin liittyvät yhteisöllisten työkalujen kautta ne ihmiset, joiden tehtäviin tai rooliin kuuluu tietyn osa-alueen kehittäminen kunnissa. Osaamisyhteisön sisällä ylläpidetään asiantuntijarekisteriä, josta löytyy kunkin osaamisalueen kokeneimpien asiantuntijoiden taustat ja yhteystiedot. Kunnan asiantuntija voi kuulua useampaankin osaamisyhteisöön yhtäaikaa. Osaamisyhteisöihin voi liittyä myös tarpeen mukaan tarvitessaan tietyn osaamisalueen tietoa tai asiantuntemusta. Osaamisyhteisöjä voi syntyä liiketoimintasuunnitelmien pohjalta (top-down) tai kentällä työskentelevien henkilöiden aloitteesta tai tarpeesta (bottom-up) johtuen.

MUUTOSJOHTAMISEN SEURAAVIA TEHTÄVIÄ

Kuntien osaamisverkostojen toteuttaminen edellyttää laajapohjaista kuntien yhteistyötä ja KPK ICT yhtiön taholta vahvaa muutosjohtamisen tukea. Tärkeimpien osaamisalueiden tunnistaminen ja kehittämisen pilotointi pitää saada alkuun välittömästi, jotta toimintamallia voidaan testata käytännössä. Asiakasvastaavien roolin, toimintatapojen ja työkalujen määrittelyä täytyy täsmentää ja rooliin sopivien henkilöiden tunnistaminen tulee käynnistää. KPK ICT yhtiön omat osaamiskeskukset/alueet (kuten teknologia/tietoarkkitehtuuripalvelut, projektien hallintapalvelut, osto/yhteistyökumppanien hallintapalvelut, asiakkuuden hoitamisen palvelut jne.) tulee sopia ja niiden kehittäminen käynnistää heti kun yhtiön johto ja avainhenkilöstö on nimitetty. Toimintamallista tulee käynnistää välittömästi sekä fyysisiä että verkkopohjaisia yhteisöllisiä  keskustelutilaisuuksia. Kysymys /vastaus tietokantaa tulee alkaa rakentamaan ja jakaa näkemyksiä mahdollisimman laajasti.

HANKE ON JO KÄYNNISSÄ JA JATKUU

Hanke on käynnistynyt. Tarina jatkuu ja tarkentuu ...