Olen Sitran neuvonantajana mukana suunnittelemassa Suomen kuntasektorin ICT alueen osaamisverkostojen muodostamista. Visio uudesta tulevaisuudesta täydentyy verkossa.
SUOMEN ICT OSAAMISVERKOSTOJEN MAHDOLLINEN VISIO
Kuntasektorin muutosohjelman lisäksi tässä voisi olla suurempikin mahdollisuus Suomen kannalta. Voisimme synnyttää laajapohjaisen ICT alueen osaamisverkoston. Sen kautta kuntien, valtion ja yksityisen sektorin ICT osaajat pystyisivät ideoimaan ja jakamaan osaamistaan. Tavoitteena voisi olla Suomen kilpailukyvyn kehittäminen ICT:n ja yhteisöllisyyden avulla. Virtuaaliset osaamisverkostot voisivat tehokkaasti käyttää hyväkseen organisaatioiden yksittäisten henkilöiden ja tiimien osaamista, kokemusta ja yhteistyötä. Osaamisesta tehtäisiin läpinäkyvää. Osaamista kerättäisiin, jalostettaisiin ja jaettaisiin teknologiapohjaisten yhteisösovellusten avulla. Organisaatioiden asiakkaat ja palveluhenkilöstö saisivat parasta osaamista ja tukea maantieteellisestä paikasta riippumatta. Asiakkaiden ideat, palaute ja odotukset olisivat läpinäkyviä osaamisverkostoille, jotka pystyisivät niiden pohjalta vastaamaan asiakasodotuksiin ja edelleen kehittämään palvelutuotteitaan. Suomesta tulisi oikeasti tietotekniikan soveltamisen ja yhteisöllisen, verkkopohjaisen yhteistyön mallimaa. Kaikki tämä on mahdollista. monet globaalit yritykset ovat sen jo tehneet. Miksi emme me ?
SUOMEN KUNTIEN ICT OSAAMISVERKOSTOT
http://www.sitra.fi/fi/Ohjelmat/kuntaohjelma/hankkeet/kuntienpalvelukeskus/kuntienpalvelukeskus.htm
Sitran käynnistämän Kuntaohjelman osana on tarkoitus yhdenmukaistaa ja tehostaa kuntien palveluprosesseja ja niitä tukevia prosesseja. Sen lisäksi on tarkoitus siirtyä kuntakohtaisesta palvelumallista enemmän yhteisiin palveluihin, jotka toteutetaan maantieteellisesti hajautettujen osaamiskeskusten ja osaamisverkostojen kautta.
Perustettava, kuntien omistama, KPK ICT yhtiö (työnimi) tulee koordinoimaan muutosprosessia, jonka yhteydessä Suomeen luodaan osaamiskeskuksia eri toimialojen (sosiaali- ja terveyspalvelut, sivistyspalvelut, asumispalvelut, hallintopalvelut jne.) prosessien ja ICT ratkaisujen kehittämiseen. Keskeisiä osaamisalueita ovat esimerkiksi asianhallintapalvelut, vanhenevien kansalaisten palvelut, yhteisölliset palvelut, muutosjohtamisen palvelut, projektien hallintapalvelut, tietoturvapalvelut, arkkitehtuuripalvelut, tietojohtamisen palvelut, yhteistyökumppanuuksien hallintapalvelut jne.
Osaamiskeskukset perustavat virtuaalisia osaamisyhteisöjä, joihin kuuluu kullakin osaamisalueella toimivia ihmisiä ja asiantuntijoita ympäri Suomea. Osaamisyhteisöt käyttävät tehokkaasti hyväkseen tietotekniikkaa ja yhteisöllisiä ohjelmistoratkaisuja, joiden kautta osaamista kerätään, jalostetaan ja jaetaan kunkin osaamisalueen sisällä.
Yhteistyötä ollaan ulottamassa myös kuntasektorin ulkopuolelle (yksityinen sektori, ICT-toimittajat, valtionhallinto) ja hankkeeseen pyritään ottamaan mukaan alan muita yhteisöjä (Tietotekniikan Liitto, Ohjelmistoyrittäjät ry, Suomen avoimen lähdekoodin keskus COSS jne...)
MITÄ HYÖTYÄ OSAAMISVERKOSTOISTA ON KUNNILLE?
Osaamisverkostojen kautta kunnat saavat parempaa palvelua, kustannustehokkaita ratkaisuja ja parempaa tukea omille palveluilleen. Yhteisten ratkaisujen kehittämiseen voidaan panostaa enemmän kuin mihin yksittäisellä kunnalla olisi varaa. Kunnan paikalliset työntekijät ja asiantuntijat voivat kysyä neuvoa oman alueensa huippuosaajilta verkon kautta tai käyttää hyväkseen osaamisyhteisön tuottamia prosessimalleja, työkaluja ja ohjeita. Kunnan paikallisten osaajien omaa osaamista täydennetään ja kehitetään systemaattisesti osaamisyhteisöjen kautta. Kunnat voivat sopia palvelutasovaatimuksistaan ja projektikohtaisista laatuodotuksista palvelutasosopimusten kautta. Kapeille erikoisosaamisalueille ei tarvitse enää palkata kokopäivätoimisia asiantuntijoita, vaan sen tyyppistä osaamista voidaan hankkia osaamisverkostojen kautta tarvittaessa. Uusien palveluiden yhteinen kehittämismalli ja kehittämisen sekä ylläpidon resurssointi tuo kunnille merkittäviä kustannussäästöjä.
MITÄ HYÖTYÄ OSAAMISVERKOSTOISTA ON KANSALAISILLE?
Kunnan asukkaat saavat osaamisverkoston kautta uusia itsepalvelumahdollisuuksia ja uusia palveluinnovaatioita nopeammin käyttöönsä. Uudet palveluinnovaatiot pilotoidaan joidenkin kuntien kanssa ja levitetään osaamisverkostojen kautta muiden kuntien käyttöön. Kuntien asukkaille luodaan innovaatio- ja palautekanavat uusien palvelutarpeiden ja -sovellusten luomiseksi. Kuntien asukkaiden mahdollisuus vaikuttaa uusien ratkaisujen toteuttamiseen vahvistuu (kuten Sitran palvelusetelihankkeessa). Yhteinen, yhteisöllinen tapa kehittää uusia ratkaisuja mahdollistaa paremmat lopputulokset ja kustannustehokkaat investoinnit kullekin palvelualueelle.
MITÄ HYÖTYÄ OSAAMISVERKOSTOISTA ON OSAAJALLE JA TYÖNTEKIJÄLLE?
Asiantuntijat ja työntekijät voivat kehittää omaa työtään ja osaamistaan tehokkaasti verkostoitumalla osaamisyhteisöjen kautta. He saavat apua oman osaamisyhteisönsä kautta joko verkosta löytyvillä esimerkeillä, ohjeilla, videoilla, työkaluilla tai sitten osaamiskeskusten huippuasiantuntijoilta. Kuntien työntekijät voivat kehittyä oman osaamisyhteisönsä sasiantuntijoiksi ja voivat osallistua uusien ratkaisujen suunnitteluun ja auttaa myös muita osaamisyhteisöjen muita jäseniä heidän ongelmatilanteissaan. Kriittisen massa kautta kullakin osaamisalueella on mahdollisuus panostaa merkittävästi enemmän osaamisalueen koulutuksen ja työkalujen kehittämiseen.
OSAAMISVERKOSTOJEN JOHTAMISMALLI JA KULTTUURI
Osaamisverkostoihin kuuluvat päätoimiset ihmiset ja osaamiskeskusten työntekijät raportoivat suoraan osaamiskeskusten johdolle. Kunnissa ja kuntien yhteisissä palvelukeskuksissa työskentelevät kunkin osaamisalueen ihmiset raportoivat matriisiorganisaatiossa sekä kunnan, että osaamiskeskuksen johdolle. Osaamiskeskuksen tehtävänä on erityisesti vastata näiden ihmisten osaamisen ja työkalujen kehittämisestä ja päivittäisen työn tukemisesta osaamisyhteisöjen ja osaamiskirjastojen parhaiden käytäntöjen ja asiantuntijoiden avulla. Osaamisyhteisöissä on mukana kuntien ulkopuolelta saman alan asiantuntijoita. Yhteistyö osaamisverkostossa perustuu vahvasti osaamisyhteisöjen jäsenten ammatilliseen kiinnostukseen ja haluun olla mukana kehittämässä omaa osaamisaluettaan.
ASIAKASPALVELUVASTAAVA - YHTEISTYÖN ONNISTUMISEN VARMISTAJA
Kuntien ja osaamisverkostojen yhteistyötä edistävät kuntien asiakaspalveluvastaavat. Heidän tehtävänään on ymmärtää kuntien palvelu- ja osaamistarpeet. Asiakasvastaavat luovat ja ylläpitävät kuntien palvelutasosopimusten sisällön ja projektikohtaiset laatuodotukset yhdessä kuntien kanssa. Heidän tehtävänään on tunnistaa ja yhdistää osaamisverkostosta oikeat asiantuntijat yhteistyöhön paikallisten palvelutuotantoihmisten kanssa. Asiakaspalveluvastaavat huolehtivat myös projektien ja kehitysohjelmien laadunvarmistusprosessien ja asiakastyytyväisyyskyselyjen toteuttamisesta.
YHTEISET TYÖMENETELMÄT JA TYÖKALUT
Kullekin osaamisalueelle luodaan yhteiset toimintatavat ja työmenetelmät. Ne sisältävät työkaluja, tarkistuslistoja, ohjeita ja esimerkkejä. Palvelujen suunnitteluun ja toteutukseen tehdään prosessimalleja ja parhaita käytäntöjä. Videoiden, dokumenttien ja esitysten avulla luodaan koulutusmateriaalia ja jaetaan esimerkkejä toteutuneista hankkeista.
OSAAMISKESKUKSEN ROOLI
Jokaisella päätoimialalle syntyy Suomessa maantieteellisesti hajautettuja osaamiskeskuksia, jotka keskittyvät oman osaamisalueensa kehittämiseen. Osaamiskeskusten tehtävänä on luoda oman alueensa kehittämisohjelma ja tukea mukanaolevien kuntien siirtymistä seuraavan sukupolven ratkaisualustojen käyttöön. Toimialojen ohjausryhmät määrittelevät toimialan osaamiskeskustarpeet. Osaamiskeskukset tekevät oman toimenpide/budjettiehdotuksensa KPK-ICT:n johtoryhmälle/hallitukselle.
Osaamiskeskusten palveluksessa on kokopäivätoimisia asiantuntijoita, jotka vastaavat oman alueensa kehittämishankkeiden edistämisestä ja Suomen laajuisten osaamisyhteisöjen luomisesta. Osaamisyhteisöihin liittyy asiantuntijoita ja kuntien työntekijöitä, jotka ovat kiinnostuneita tietyn osaamisalueen kehittämisestä tai jotka vastaavat osaamisalueen ratkaisujen ylläpidosta. Osaamiskeskus vastaa myös oman osaamisalueensa yhteisöllisen verkkoympäristön rakentamisesta (keskusteluryhmät, parhaiden käytäntöjen kirjastot, palaute- ja aloitekanavat, kysymys/vastaus palstat jne.)
OSAAMISYHTEISÖJEN RAKENTAMINEN
Osaamisyhteisöt syntyvät kullekin osaamisalueelle. Osaamisyhteisöjä vetävät päätoimiset asiantuntijat ja niihin liittyvät yhteisöllisten työkalujen kautta ne ihmiset, joiden tehtäviin tai rooliin kuuluu tietyn osa-alueen kehittäminen kunnissa. Osaamisyhteisön sisällä ylläpidetään asiantuntijarekisteriä, josta löytyy kunkin osaamisalueen kokeneimpien asiantuntijoiden taustat ja yhteystiedot. Kunnan asiantuntija voi kuulua useampaankin osaamisyhteisöön yhtäaikaa. Osaamisyhteisöihin voi liittyä myös tarpeen mukaan tarvitessaan tietyn osaamisalueen tietoa tai asiantuntemusta. Osaamisyhteisöjä voi syntyä liiketoimintasuunnitelmien pohjalta (top-down) tai kentällä työskentelevien henkilöiden aloitteesta tai tarpeesta (bottom-up) johtuen.
MUUTOSJOHTAMISEN SEURAAVIA TEHTÄVIÄ
Kuntien osaamisverkostojen toteuttaminen edellyttää laajapohjaista kuntien yhteistyötä ja KPK ICT yhtiön taholta vahvaa muutosjohtamisen tukea. Tärkeimpien osaamisalueiden tunnistaminen ja kehittämisen pilotointi pitää saada alkuun välittömästi, jotta toimintamallia voidaan testata käytännössä. Asiakasvastaavien roolin, toimintatapojen ja työkalujen määrittelyä täytyy täsmentää ja rooliin sopivien henkilöiden tunnistaminen tulee käynnistää. KPK ICT yhtiön omat osaamiskeskukset/alueet (kuten teknologia/tietoarkkitehtuuripalvelut, projektien hallintapalvelut, osto/yhteistyökumppanien hallintapalvelut, asiakkuuden hoitamisen palvelut jne.) tulee sopia ja niiden kehittäminen käynnistää heti kun yhtiön johto ja avainhenkilöstö on nimitetty. Toimintamallista tulee käynnistää välittömästi sekä fyysisiä että verkkopohjaisia yhteisöllisiä keskustelutilaisuuksia. Kysymys /vastaus tietokantaa tulee alkaa rakentamaan ja jakaa näkemyksiä mahdollisimman laajasti.
HANKE ON JO KÄYNNISSÄ JA JATKUU
Hanke on käynnistynyt. Tarina jatkuu ja tarkentuu ...
Tällaista toden totta tarvitaan. Itse koordinoimassa kansalliseen Oske -ohjelmaan kuuluvaa Älykkäät koneet klusteria ja siinä mukana olevien toimijoiden kanssa monesti mietitty kuinka tekeminen ja eri tahojen osaaminen saataisiin paremmin näkyväksi sekä tekijöille itselleen että myös "asiakkaille" sekä yrityksissä että myös vaikkapa kunnissa/alueilla.
ReplyDeleteHaasteena tuntuu olevan vanhat syvälle juurtuneet tottumukset tehdä kehitystoimintaa. Helposti huolimatta aidosta halusta hakea uusia innovatiivisempia tekemisen malleja , syntyy tavallaan kaksi maailmaa se mitä tehdään verkoissa ja se mitä tehdään perinteisesti.
Olisi joskus upeata vaihtaa ajatuksia ja miettiä täältä "kentän" näkökulmasta kuinka tuo hieno malli saataisiin elämään ja muutenkin olisi mielenkiintoista kuulla millaisia piloteilla asiassa edetään ?
Timo rainio (http://timorainio.blogspot.com)
Moi Timo,
ReplyDeleteOlen samaa mieltä, että keskeinen onnistumiskriteeri on aidosti muuttaa vanhaa tapaa toimia ja siirtää tietoa, ajatuksia ja kommentteja uudella tavalla verkon kautta osana liiketoimintaprosesseja. Vasta silloin virtuaalinen, maantieteellisistä rajoituksista riippumaton toimintamalli alkaa tehokkaasti toimia.
Se vaatii alkuun kurinalaisuutta ja yhteisistä pelinsäännöistä sopimista. Jotkut SoMe ihmiset saattavat jopa vierastaa tällaista ohjausta, mutta ilman sitä tuloksia ei synny.
Olen nähnyt käytännössä miten tällainen toimintamalli juurrutetaan maailmanluokan yrityksien toimintaan ja kultuuriin niin, että siitä tulee yrityksen tärkein kilpailutekijä ja kasvun moottori. Siksi kai tästä jaksaa saarnata :)
Markku,
ReplyDeleteEnsi reaktioni ehdotukseen on, että "verkosto rules".
Muutama kysymys:
1) Miten palvelumalli rahoitetaan?
- onko PKP ICT:llä monopoli vai voiko kunta hankkia muualta (esim. oman kunnan asiantuntija vs. PKP ICT yhtiön konsultti)?
2) Miten mallissa luodaan yhteisöllisyyttä ja rakennetaan oman porukan/kylän/kunnan yhteishenkeä?
3) Miten pidemmän aikavälin kehittäminen tehdään käytännössä: kuntien osaamis-, elinkeinostrategiat yms.
4) Kuntalaiselle - eli asiakkaalle - on usein tärkeää, ettei palveluhenkilö muutu usein. Miten tämän järjestetään käytännössä?
Nämä kysymykset tulivat mieleen kun ajattelin miten kuntia ja pikkukaupunkeja johdetaan täällä USAssa: Yhteisöllisyys ja kustannusten läpinäkyvyys ovat aivan käsittämättömän korkealla verrattuna keskimääräiseen Suomalaiseen kuntaan. Ja ostopalveluilla pidetään kunnan talous usein kurissa.
- Timo
Timo, vastauksia kommentteihin:
ReplyDelete1. Kunnat omistavat osaamisverkoston eli työnimellä KPK ICT:n. Se ei pyri maksimoimaan voittoa, vaan toteuttamaan kunnille tarvittavia palveluja omistajien osoittaman tahtotilan mukaisesti. KPK ICT pyrkii luomaan itse valituilla alueilla omaa asiantuntemustaan ja myös hankkimaan laajan ulkopuolisen yhteistyöverkoston, josta kunnat voivat hankkia erikoisosaamista. Toki kunnat voivat ostaa muualtakin palveluja. KPK ICT:n täytyy olla laadullisesti ja hinnallisesti kilpailukykyinen sekä varmistaa erilaisten ratkaisujen yhteensopivuutta ja monistettavuutta.
2. Olemme alustavasti jo puhuneet kuntaportaaleista kuten www.nopolanews.fi, joiden kautta pienetkin kunnat pystyvät rakentamaan aktiivisia kyläyhteisöjä ja osallistumaan myös valtakunnallisiin ideatalkoisiin jne.
3. KPK ICT ohjausryhmissä eri toimialoilla (sivistystoimi, sosiaali- ja terveyspalvelu, asumispalvelut, jne...) kunnat voivat vaikuttaa kehittämispainopisteisiin ja ratkaisuihin samoin kuin omistajina yhtiökokousten kautta.
4. Koko KPK ICT:n idea on lähteä standardoimaan kuntasektorin palvelukonsepteja ja sovelluspalettia niin että käyttöliittymä, toimintatavat yms. alkavat näyttää kuntalaisen kannalta samanlaisilta. Uusien palvelujen liittäminen tuttuun portaaliympäristöön on helpompaa kuin nykyisten spaghettiviritysten sekamelska.
Projekti on kaiken kaikkiaan erittäin positiivinen juttu. Toki hajanaisella kuntapuolella vastaavan muutoksen läpiajaminen kuin yksityispuolella yksittäisessä yrityksessä saattaa olla haastavaa. Ensimmäinen osaamiskeskus voisikin liittyä pelkästään toimintaedellytysten luomiseen muutoksen mahdollistamiseksi. Moni voi kokea muutoksen myös uhkana ja joissain kunnissa tämä haaste hallitaan paremmin kuin toisissa.
ReplyDeleteMyös Tekesillä näyttää olevan aloitteita julkisten hankintojen saralla:
http://www.tekes.fi/u/julkiset_hankinnat/
Hannu, alustavia toimialariippumattomia osaamiskeskuksia on ajateltu esimerkiksi seuraavilla alueilla:
ReplyDelete- tietojohtaminen, tietoarkkitehtuurit
- teknologia-arkkitehtuurit ja ratkaisualustat
- open source ratkaisut
- muutosjohtaminen ja projektijohtaminen
- yhteisölliset toimintavat ja ratkaisut
- yhteistyökumppanien ja toimittajien hallinta
- asiakkuuden hallinta ja hoitaminen
Olet oikeassa, että tällä alueella on tehty ja tehdään monia päällekkäisiä tutkimuksia ja ehdotuksia. Pitäisi koettaa päästä yhdessä tekemällä enemmän suunnitelmista tekoihin.
Moi Markku,
ReplyDeleteIdeahan on "itsestäänselvyydessään" aivan loistava. Hankkeen suurimpana haasteena lienee johtamiseen liittyvät rakenteet, sillä tämänkaltaisessa johtamisessa pitää yhdistyä:
- kokonaisvaltainen näkemyksellinen liiketoimintalähtöinen ajattelu
- johtamisosaaminen ja kokemus
- visionäärisyys ja innovaation tukeminen
- jalat maassa realismi ja toteutuskyky
- palava intohimo saada asiat toimimaan
Mikäli johtamiseen ja rahoitukseen liittyvät asiat ovat hallinnassa, niin tässä on merkittävä todellakin mahdollisuus tilanteessa, jossa työntekemisen ja tuotannon rakenteet muuttuvat parhaillaan rajusti.
Odotan mielenkiinnolla hankeen etenemistä, ja tässä pienessä yhteisössä ei tiedä vaikka polut jossain vaiheessa tämän tiimoilta vielä kohtaisivatkin.
cheers,
-jari
Moi Jari,
ReplyDeleteRahoitusasiat selviävät kesän aikana. Yhteistyökeskusteluja käydään sekä valtionhallinnon, että yksityisen sektorin kanssa.
Olen samaa mieltä, että johtamishaaste on suuri. Osaamisverkostojen kautta toimiminen ei ole vielä osa suomalaista geeniperimää.
Koulutusta, esimerkkiä ja valmennusta tarvitaan paljon.
Teknologia sopeutuu aina ihmistä nopeammin uuteen toimintaan.
terv,
Sitran Kuntaohjelmalla on selkeä tilaus. Josko vihdoin päästäisiin eroon tehottomasta, heikosti palvelevasta ja yhteensopimattomasta kuntasektorin tietojärjestelmien sillisalaatista.
ReplyDeleteOsaamiskeskuksilla voisi olla keskeinen rooli jatkuvassa kehittämisessä. Niiden roolina voisi olla varmistaa, että kuntien toimintaprosesseja hyvin tukevat tietojärjestelmät saadaan oikeasti otettua käyttöön ympäri Suomen kuntia. Näiden toimialakeskeisten keskusten tehtävänä voisi esim. sosiaali- ja terveydenhuollon alueella olla kentällä kouluttamassa ja tukemassa sitä, että uusi järjestelmä saadaan toimimaan ja että käyttäjät osaavat käyttää sitä osana päivittäistä työtään. Osaamiskeskukset voisivat kerätä asiakaspalautetta kuntien työntekijöiltä ja asiakkailta, jalostaa niitä uusiksi kehityskohteiksi ja jakaa tietoa parhaista käytännöistä.
Näiden tietojärjestelmien kehittämiseen ylläkuvattujen IT -osa-alueittain jaettujen osaamiskeskusten tai osaamisverkostojen toimesta en usko. Suomessa on julkisella sektorilla ollut tapana tehdä kehitystä pienin askelin erilaisten pilottien ja selvitysten ja parhaiden käytäntöjen pohjalta ilman selkeää yhteistä päämäärää ja johtamista. Tällaisen kehittämisen seurauksena on syntynyt paljon paperia ja nurkkaan heitettyjä pilotteja sen sijaan, että olisi saatu sähköiset reseptit toimimaan, 5 miljoonan suomalaisen terveystiedot sisältävä tietokanta pystyyn tai keskenään yhteensopivat terveydenhuollon tietojärjestelmät auttamaan käytännön hoitotyötä terveyskeskuksissa ja sairaaloissa. Tällaiset ratkaisut eivät pikkupiloiteille itsestään synny.
Maissa, joissa esim sähköisen asioinnin palveluista kansalaisille ja yrityksille on saatu merkittäviä hyötyjä, on kehittämiseen satsattu kunnolla. On ollut selkeä visiot ja tavoitteet, kunnon kehittämisohjelma sekä varmistettu riittävä resurssointi.
Riittävä resurssointi tässä tarkoittaa sekä rahaa että osaavia henkilöitä. Kuntien tietojärjestelmien kehittäminen ei ole mikään muutaman millin homma. Pitää ottaa mallia Pekkarisen risukasapaketin rahoituksesta ja asettaa ambitiotaso riittävän korkealle, niin että oikeasti saadaan toimivia järjestelmiä syntymään. Rinnastaisin tämän samalaiseksi infrastruktuurihankkeeksi kuntien palvelurakenteen kehittämiseksi kuin energiapaketti on teollisuuden energian turvaamiseksi. Esimerkiksi kuntien valtionosuuksia voitaisiin nostaa tietyllä summalla, joka olisi sitten korvamerkitty tämän Kunta-IT:n kehittämien palveluiden hankintaan. Onhan Sitra jo kovasti vaikuttamassa seuraavaan hallituksen ohjelmaan, niin että tämä kuntien palveluiden ja tietojärjestelmien kehittäminen näkyy seuraavassa hallitusohjelmassa?
Nyt tarvitaan selkeä visio, sen saavuttamista tukeva kehittämisohjelma sekä sitten ensimmäiset konkreettiset, onnistuneet tietojärjestelmät kuntien käyttöön. Tällä saadaan uskottavuutta Sitran hankkeelle.
Tere,
ReplyDeleteHaluaisin heittää sanan "kokonaisarkkitehtuuri" peliin. Eli tavoitteet, prosessit, tieto, toiminnallisuus, teknologiat, järjestelmät ja näiden kaikkien laatu ja kustannukset.
Kunta on myös "yritys" ja siinä mielessä sitä voidaan kehittää samoilla konsepteilla kuin mitä vaan yritystä. Nyt kun tekesillä oli tietoarkkitehtuurit nostettu yhdeksi teemaksi niin mihin prosessit on hävinneet. Nämä kun ovat naimisissa tai vähintään sisaruksia. Jos nämä kaksi asiaa saadaan mallinettua oikein niin loput asiat ovat helppoja. Tähän se kai sitten aina tyssääkin. Hyviä osaajia ei ole sitä mallinnusta tekemään. Tämä mallinnus kun ei ole tietotekniikkaa vaan liiketoimintalogiikkaa ja kun nämä asiat jätetään projektien arkkitehtien tehtäväksi projektien sisällä niin ei siitä kokonaisuudesta tule ikinä valmista.
Mutta sosiaalisen median työkaluilla voidaan ehkä saada aikaan "ongelmien abstraktointi" astetta korkeammalle tasolle. Mutta ratkaisujen luonti jää kyllä harvojen harteille. Joka tapauksessa...talkoissa mukana:-) tekemistä riittää.
Hei Sebastian,
ReplyDeleteOlen paljolti samaa mieltä kanssasi, että sosiaalisen median hyödyt ovat paljolti kiinni siitä, miten sitä käytetään integroidusti toimintamallin, prosessien ja roolien tehtävien osana. Jos sosiaalinen media ja yhteisöllisyys koetaan ns. sivuhommana, jonne piipahdetaan joutohetkinä, ei voi paljon odottaa sen tuottavan lisäarvoa.
Sen sijaan, jos sosiaalisen median työkalut ja toiminnat on integroitu kunnan/yrityksen toimintamalliin, innovaatioprosesseihin, palaverikäytäntöihin, päätösprosesseihin, palveluprosesseihin jne. niin silloin alkaa jo tapahtua.Sosiaalisen median tulisi olla myös muutosjohtamisen tärkeä työvälinen organisaation, sen asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden osallistamisessa muutoksen läpivientiin...
Keskustelu jatkuu myös täällä
ReplyDeletehttp://www.linkedin.com/groups?mostPopular=&gid=2985086